VIERASKYNÄ: Kohti vastuullista liiketoimintaa?

17.10.2016

Pitkään valmistelussa olleet Kestävän kehityksen tavoitteet julkaistiin viime syksynä juhlallisin menoin. Onnistuvatko tavoitteet muuttamaan yritysten roolia kestävän kehityksen mahdollistajana ja kumppanina?

Tavoitteet ovat karu katsaus maailman tilaan ja sen kohtaamiin haasteisiin. Ne ovat ikään kuin työsuunnitelma ja prioriteettilistaus asioista, joita maailmassa pitää tapahtua vuoteen 2030 mennessä.

Jo ennen virallista julkaisuaan ne saivat aikaan positiivista pöhinää ja toivoa paremmasta: valtiot sitoutuivat yksimielisesti toimeenpanemaan kunnianhimoiset tavoitteet kansallisella tasolla, järjestöt miettivät toimintaansa tavoitteiden mukaisiksi, ja yksittäiset kansalaiset pohtivat omaa rooliaan kehityksen yhtälössä.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin yritysten reaktio korkean tason tavoitteisiin. Suuri joukko yrityksiä koki tavoitteet omikseen jo ensimetreiltä lähtien. Tämä ei sinänsä ole ihme, sillä monet tavoitteista linkittyvät suoraan yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Niihin kuuluvat kestävät kulutus- ja tuotantotavat, nuorisotyöttömyyden taklaaminen ja inhimilliset työn tekemisen säännöt.

Vastuullisuuteen kuuluu talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden tasapaino

Kestävän kehityksen tavoitteet korostavat sitä tosiasiaa, että kehitys ei ole kestävää, mikäli vastuullisuuden pyhä kolmijako taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten näkökulmien välillä ei ole tasapainossa koko yrityksen arvoketjun varrella.

Toisin sanoen ei riitä, että yrityksen tehtaan energiankulutus ja jätekäsittely ovat viimeisen päälle johdettua, jos tuotteen elinkaaren ympäristövaikutukset unohdetaan tuotekehityksen yhteydessä. Ei riitä, että omaa henkilökuntaa kohdellaan tasa-arvoisesti, jos kehitysmaihin ulottuvan toimitusketjun varrelta paljastuu lapsityövoimaa, syrjintää tai epäinhimillisiä työoloja. Ei riitä, että yritys maksaa veronsa mallikkaasti Suomeen, jos kaupankäyntiä joudutetaan tarpeen vaatiessa lahjuksilla ja voitelurahoilla.

Tavoitteet haastavat yritykset tarkastelemaan omien päätöstensä vaikutuksia kokonaisuutena. Toivoisimmekin, että kestävän kehityksen tavoitteita hyödynnettäisiin yrityksissä ikään kuin ”kestävän kehityksen silmälaseina” - apuvälineenä, joiden läpi asioita tarkastellen voi tunnistaa toiminnan vaikutukset sidosryhmiin sekä laajemmin yhteiskuntaan.

Negatiivisten vaikutusten välttäminen on järkevää jo riskienhallinnan ja kustannusten näkökulmasta tarkasteltuna. Tunnistamalla toiminnan positiiviset vaikutukset voidaan erottua kilpailijoista yhä kovenevalla kilpakentällä, jossa asiakkaat vaativat kestävyyttä. Uskallamme väittää, että kestävyysvaatimukset tulevat entisestään lisääntymään myös sääntelyn kasvaessa ja vastuulliset yritykset tulevat keräämään pisteitä tästä kehityksestä.

Uudenlaiset kumppanuudet luovat parhaimmillaan odottamatonta lisäarvoa

Tavoitteiden kuvaamat haasteet ovat valtavia. Niiden saavuttaminen tulee vaatimaan uudenlaisia kumppanuuksia. Kannustammekin yrityksiä kartoittamaan yhteistyömahdollisuuksia perinteisten kumppaniehdokkaiden ulkopuolelta. Löytyisikö järjestöistä näkökulmia, joilla oman toiminnan kestävyysriskit tunnistetaan ennen kuin ne realisoituvat? Ehkä oppilaitoksista löytyy sellaista näkemystä, jota yritykset voivat hyödyntää kestäviä tuotteita kehittäessä?

Nenäpäivä on yksi esimerkki kumppanuudesta – se auttaa askeleen parempaan suuntaan tukemalla yhdeksän eri järjestön työtä maailman lasten hyväksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumatta jäämisellä tulee olemaan suurimmat negatiiviset vaikutukset juuri lasten elämään ympäri maailmaa, sillä tulevat sukupolvet kantavat tekojemme ja päätöstemme seuraukset. Olemalla mukana voimme kuitenkin tukea tärkeää työtä mm. koulutuksen edistämisen, ruokaturvan parantamisen tai äitien ja lasten hyvinvoinnin lisääntymisen kautta.

Miten sinä aiot osallistua kestävän kehityksen talkoisiin?

FIBS on Suomen laajin yritysvastuuverkosto, joka auttaa yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa.

Helena Kekki
FIBSin yritysvastuuasiantuntija, joka on erikoistunut yritysten liiketoiminnan vaikutusten mallintamiseen, sosiaalisen vastuun kysymyksiin sekä kehittyviin talouksiin.

Riina Kasurinen
FIBSin ohjelma- jäsenpalvelupäällikkö asiantuntijuusalueenaan työelämän, monimuotoisuuden ja johtamisen kehittämisen teemat. Riina on Nenäpäivä-säätiön Advisory Boardin jäsen.

Mikä Nenäpäivän vieraskynä?
Nenäpäivän vieraskynässä Nenäpäivän tukijat ja tekijät kertovat ajankohtaisista, kiinnostavista aiheista vastuullisuuden ja hyväntekeväisyyden tiimoilta. #nenäpäivä #vieraskynä

Nenäuutiset