Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä

Nenäpäivässä on mukana yhdeksän luotettavaa järjestöä. Nenäpäivänä kerätyillä varoilla tuetaan pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Keräystuotolla järjestöt edistävät lasten koulutusta, turvaa, terveyttä ja ravinnonsaantia.

 

Fida suuntaa Nenäpäivä-varat Itä-Afrikan hankkeisiinsa. Kohdemaita ovat Uganda, Burundi ja Tansania. Ohjelmassa parannetaan viljelysmenetelmiä, koulutetaan ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta sekä tuetaan lasten koulunkäyntiä. Lisäksi varoja käytetään vammaisten lasten oikeuksiin.

 

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tukee Nenäpäivä-kampanjan lahjoituksilla lasten ja nuorten koulutusta hauraissa maissa. Koulutus on avainasemassa, kun tahdotaan ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa ihmisiä köyhyydestä. Koulutus luo uskoa tulevaisuuteen kriisin tai konfliktin keskellä. Vuonna 2018 Kirkon Ulkomaanapu ohjaa Nenäpäivän varat Syyrian sotaa paenneiden lasten ja nuorten tukemiseen Jordaniassa sekä nuorten ammattikoulutukseen Ugandan Rwamwanjan pakolaisasutusalueella. Ugandassa KUA järjestää ammattikoulutusta Kongosta paenneille ja paikallisille nuorille. Ammatin lisäksi nuoret saavat koulutusta yrittäjyydestä. He oppivat koulussa luottamaan itseensä ja omiin kykyihinsä. Ugandan koulutushankkeesta saadut tulokset ovat lupaavia. Esimerkiksi Rwamwanjan ammattikoulusta valmistuneista 95 prosenttia on joko saanut työpaikan tai perustanut pienyrityksen. Jordaniassa KUA tukee Syyriasta paenneita lapsia ja nuoria Za’atarin ja Azraqin pakolaisleireillä sekä paikallisyhteisöissä Jordaniassa. Pakolaislaisleirien olosuhteet ovat karut. Myös yhteisöissä leirien ulkopuolella on vaikeaa, niukan toimeentulon ja vähäisten mahdollisuuksien vuoksi. Nenäpäivän tuella KUA järjestää muun muassa englannin ja IT-taitojen opetusta sekä tukee lasten ja nuorten hyvinvointia harrastustoiminnan, kuten sirkuskoulun, jalkapallon ja käsityöryhmien avulla.

 

Nenäpäivän varoin Pelastakaa Lapset tukee työtä kaikkein köyhimpien kotitalouksien ja lapsien auttamiseksi Intiassa. Järjestö suuntaa varat lapsilähtöiseen sosiaaliturvaan Intiassa, tarkoituksena on vähentää äärimmäistä lapsiköyhyyttä ja parantaa lasten elinoloja: lapsityön määrä vähenee, koulutuksen tärkeydestä kerrotaan ja sosiaaliturvapolitiikka on lapsilähtöisempää.

 

 

Plan International Suomi suuntaa Nenäpäivän varat uuteen My Body. My Future -ohjelmaan, joka toteutuu Etiopiassa, Mosambikissa, Laosissa ja Ugandassa. Järjestön tavoitteena on, että tyttöjen ja nuorten naisten oikeus päättää omasta kehostaan ja elämästään toteutuu. Ohjelmassa järjestö parantaa tyttöjen päivittäistä elämää samoin kuin heidän asemaansa ja arvoansa yhteiskunnassa. Samalla pyritään irti haitallisista perinteistä, kuten tyttöjen silpomisesta.

 

Nenäpäivä varoin SASK tukee köyhyydessä eläviä perheitä ja lapsia. Tuella parannetaan kotiapulaisten työ- ja elinolosuhteita sekä oikeuksia Mosambikissa, Indonesiassa, Kolumbiassa ja Filippiineillä. Lapsityön vähentämiseen keskitytään osallistumalla yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen etenkin Intiassa ja Nepalissa. Kolumbiassa SASK vaikuttaa lasten ja nuorten asemaan pienviljelijäyhteisöissä, jotta lapsityövoiman käyttö ja perheväkivalta vähenevät. Kaikki viisi hanketta pyrkivät varmistamaan lapsille paremman tulevaisuuden parantamalla lasten, nuorten ja heidän perheidensä koulutusta, oikeuksia ja toimeentuloa. Päästäkseen köyhyydestä he tarvitsevat valmiuksia huolehtia omista oikeuksistaan yhteiskunnan jäseninä.

 

Solidaarisuus suuntaa Nenäpäivän varat tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan, erityisesti sukuelinten silpomisperinteen ehkäisemiseen Keniassa ja Somalimaassa sekä perheiden ruokaturvan parantamiseen Somalimaan haurailla alueilla. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä olennaista on yhteisön voimaannuttaminen ja kouluttaminen, jotta haitallisista perinteistä ja niihin liittyvistä asenteista voitaisiin luopua. Solidaarisuuden työ keskittyy lasten, vanhempien, johtajien ja mielipidevaikuttajien kouluttamiseen silpomisen terveydellisistä, sosiaalisista ja psykologisista haitoista. Solidaarisuus tekee töitä, jotta lapsilla ja perheillä olisi riittävästi ruokaa ja vettä kuivuudesta kärsivässä Somalimaassa.

 

Suomen Punainen Risti (SPR) tukee Somalimaan perusterveydenhuoltoa ylläpitämällä 7 pysyvää klinikkaa ja tarjoamalla terveyspalveluita 3 liikkuvan klinikan avulla. Klinikat parantavat terveyspalveluiden saatavuutta ja kohdeyhteisöjen terveydentilaa syrjäisissä yhteisöissä Somalimaassa, keskittyen erityisesti äiti-lapsiterveyden edistämiseen. Somalia on sosiaalisen kehityksen mittareiden yksi heikoiten pärjäävistä maista. Klinikoiden avulla lapsia hoidetaan raskaudesta lähtien ja äitejä kannustetaan synnyttämään klinikoilla, joilla asiantuntevat kätilöt avustavat äitejä. Lapset rokotetaan ja heidän painoaan seurataan. Klinikat huolehtivat myös aliravittujen lasten lisäruokinnasta.

 

Suomen UNICEF ohjaa Nenäpäivävarat WASH vesi- ja sanitaatio -ohjelman tukemiseen Ugandassa. Varoilla rakennetaan lapsiystävällisiä vessoja ja käsienpesupisteitä kouluihin ja terveysasemille. Samalla paikallisia yhteisöjä, terveyskeskusten henkilökuntaa sekä lapsia opastetaan hyvän hygienian tärkeydestä sekä vesipisteiden ja käymälöiden ylläpidosta. Tavoitteenamme on tehdä kouluista ja terveyskeskuksista lapsille terveellisiä ja tasa-arvoisia paikkoja.

 

Suomen Lähetysseura käyttää Nenäpäivän varat useisiin eri hankkeisiin, joista monet ovat Nepalissa. Järjestön uudessa hankkeessa Boliviassa tuetaan lapsia kaivosalueilla. Hankkeen tavoitteena on työtätekevien lasten parantunut hyvinvointi sekä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiensa parantuminen. Lapset saavat tietoa ja taitoja, jotka auttavat heitä suunnittelemaan ja rakentamaan elämäänsä. Koulunkäyntiä edistetään tukitoimilla sekä tekemällä asennekasvatusta ja vaikuttamistyötä opettajiin ja viranomaisiin päin. Alaikäisten työskentely erityisen vaarallisissa olosuhteissa on kielletty, mutta työ kaivosten maanpäällisissä osissa ja monenlaisissa aputöissä eri aloilla on tavallista. Lasten työnteko on osa suurta sosiaalisten ongelmien ja köyhyyden kierrettä, ja se on juurtunut syvälle bolivialaiseen elämään. Lapsityöläisyyden poistaminen on pitkän tähtäimen tavoite.

Nepalissa hankkeita on kolme. Niistä ensimmäisessä keskitytään lasten koulumielenterveyteen. Tarkoituksena on motivoida ja neuvoa vanhempia sekä opettajia toimimaan niin, että lasten hyvinvointia ja kehitystä kannustetaan. Lisäksi lapset saavat psykologista tukea, apua elämänhallintaan sekä tarvittaessa terveysammattilaisten apua. Lopullisena tavoitteena on, että valtion koulussa olisi vähitellen tarjolla mielenterveysneuvontaa. Hankealueena on vuonna 2018 vielä Salyan ja Kailali.

Toisessa Nepalin hankkeessa kehitetään Kham Magar -kielisiä perusopetuksen materiaaleja ja opetusta, jolloin lapset voivat oppia lukemisen ja laskemisen alkeet omalla äidinkielellään. Vähitellen mukaan otetaan nepalinkieli rinnakkaiseksi opetuskieleksi niin, että ala-asteen päättyessä lapset pystyvät opiskelemaan sillä.

Kolmannessa Nepalin hankkeessa tuetaan Dhadingin vuoristokylissä äitien naisryhmiä. Näiden ryhmien kautta lasten hyvinvointi paranee. Ryhmissä äidit omaksuvat uutta tietoa ravinnosta, terveydestä ja hygieniasta. Tietoa välitetään myös lapsille. Lapsikuolleisuus, lapsiavioliitot, vammaisten lasten syntyminen ja äitiyskuolemat vähenevät hankkeen ansiosta.