Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä

Nenäpäivässä on mukana yhdeksän luotettavaa järjestöä. Nenäpäivänä kerätyillä varoilla tuetaan pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Keräystuotolla järjestöt edistävät lasten koulutusta, turvaa, terveyttä ja ravinnonsaantia.

 

Fida suuntaa Nenäpäivä-varat Itä-Afrikan hankkeisiinsa. Kohdemaita ovat Uganda, Burundi, Kenia ja Tansania. Ohjelmassa parannetaan viljelysmenetelmiä, perustetaan nuorisokeskuksia, koulutetaan ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta sekä tuetaan lasten koulunkäyntiä. Lisäksi varoja käytetään vammaisten lasten oikeuksiin.

 

 

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) tukee Nenäpäivä-kampanjan lahjoituksilla lasten ja nuorten koulutusta hauraissa maissa. Koulutus on avainasemassa, kun tahdotaan ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa ihmisiä köyhyydestä. Koulutus luo uskoa tulevaisuuteen kriisin tai konfliktin keskellä.  Vuonna 2019 Kirkon Ulkomaanapu ohjaa Nenäpäivän varat Syyrian sotaa paenneiden lasten ja nuorten tukemiseen Jordaniassa sekä lasten luku- ja kirjoitustaitojen parantamiseen Ugandassa. Jordaniassa KUA tukee Syyriasta paenneita lapsia ja nuoria Za’atarin ja Azraqin pakolaisleireillä sekä paikallisyhteisöissä Jordaniassa. Pakolaislaisleirien olosuhteet ovat karut. Myös yhteisöissä leirien ulkopuolella on vaikeaa, niukan toimeentulon ja vähäisten mahdollisuuksien vuoksi. Nenäpäivän tuella KUA järjestää muun muassa englannin ja IT-taitojen opetusta sekä tukee lasten ja nuorten hyvinvointia harrastustoiminnan, kuten sirkuskoulun, jalkapallon ja käsityöryhmien avulla. Ugandassa hankkeen päätavoitteena on parantaa oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa huonosti suoriutuvissa peruskouluissa Mubende-alueella. Koulutuksen heikko laatu johtaa ammattitaidottomaan väestöön, joka kärsii työttömyydestä ja lopulta huonolaatuisesta elämänlaadusta. 

 

Nenäpäivän varoin Pelastakaa Lapset tukee työtä kaikkein köyhimpien kotitalouksien ja lapsien auttamiseksi Intiassa ja Burkina Fasossa. Intiassa järjestö suuntaa varat lapsilähtöiseen sosiaaliturvaan, tarkoituksena on vähentää äärimmäistä lapsiköyhyyttä ja parantaa lasten elinoloja: lapsityön määrä vähenee, koulutuksen tärkeydestä kerrotaan ja sosiaaliturvapolitiikka on lapsilähtöisempää. Burkina Fasossa parannetaan vuodesta 2019 eteenpäin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvointia Mouhoun, Hauts-Bassinssin ja Centre-Nordin alueilla. Tätä tehdään vahvistamalla paikallisia lastensuojelujärjestelmiä, jotta ne pystyisivät tunnistamaan ja huolehtimaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevista lapsista. Lisäksi Nenäpäivän tuella parannetaan perheiden ja yhteisöjen lastensuojeluvalmiuksia sekä lasten omaa kykyä suojella itseään mm. koulutuksen avulla.

 

 

Plan International Suomi suuntaa Nenäpäivän varat ​My Body. My Future ​-ohjelmaan, joka toteutuu Laosissa ja Etiopiassa. Järjestön tavoitteena on, että tyttöjen ja nuorten naisten oikeus päättää omasta kehostaan ja elämästään toteutuu. Ohjelmassa järjestö parantaa tyttöjen päivittäistä elämää samoin kuin heidän asemaansa ja arvoansa yhteiskunnassa. Samalla pyritään irti haitallisista perinteistä, kuten tyttöjen silpomisesta.

 

 

Nenäpäivä varoin SASK tukee köyhyydessä eläviä perheitä ja lapsia. Tuella parannetaan kotiapulaisten työ- ja elinolosuhteita sekä oikeuksia Mosambikissa, Indonesiassa, Kolumbiassa ja Filippiineillä. Lapsityön vähentämiseen keskitytään osallistumalla yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen etenkin Intiassa ja Nepalissa. Kolumbiassa SASK vaikuttaa lasten ja nuorten asemaan pienviljelijäyhteisöissä, jotta lapsityövoiman käyttö ja perheväkivalta vähenevät. Kaikki viisi hanketta pyrkivät varmistamaan lapsille paremman tulevaisuuden parantamalla lasten, nuorten ja heidän perheidensä koulutusta, oikeuksia ja toimeentuloa. Päästäkseen köyhyydestä he tarvitsevat valmiuksia huolehtia omista oikeuksistaan yhteiskunnan jäseninä.

 

Solidaarisuus suuntaa Nenäpäivän varat tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan, erityisesti sukuelinten silpomisperinteen ehkäisemiseen Keniassa ja Somalimaassa sekä perheiden ruokaturvan parantamiseen Somalimaan haurailla alueilla. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä olennaista on yhteisön voimaannuttaminen ja kouluttaminen, jotta haitallisista perinteistä ja niihin liittyvistä asenteista voitaisiin luopua. Solidaarisuuden työ keskittyy lasten, vanhempien, johtajien ja mielipidevaikuttajien kouluttamiseen silpomisen terveydellisistä, sosiaalisista ja psykologisista haitoista. Solidaarisuus tekee töitä, jotta lapsilla ja perheillä olisi riittävästi ruokaa ja vettä kuivuudesta kärsivässä Somalimaassa.

 

Suomen Punainen Risti (SPR) ​(SPR) suuntaa Nenäpäivässä kerättyjä varoja maailman köyhimpiin maihin lukeutuvaan Burundiin, jossa tehdään työtä paremman hygienian ja sanitaation, ravitsemuksen,, terveyden, turvallisuuden, ympäristönsuojelun sekä yhteisöllisyyden  eteen. Punainen Risti on kehittänyt kyläyhteisöissä tapahtuvan työmallin nimeltä mallikotitalous, joka perustuu koko kotitaloudessa tapahtuvaan kokonaisvaltaiseen käyttäytymis- ja toimintatapojen muutokseen. Konsepti pohjautuu siihen, että Punaisen Ristin vapaaehtoiset koulutetaan fasilitoimaan käyttäytymisen muutosta mallikotitalouksissa, jotka puolestaan sitoutuvat toimimaan innostajina ja kannustajina omille naapureille muutoksen aikaansaamisessa. 

Toinen Punaisen Ristin Nenäpäivä-hankkeista on yhteisöpohjainen vesi- ja terveysohjelma Tadzikistanissa, jossa järjestö kouluttaa vapaaehtoisia ja opettajia levittämään yleisimpiä sairauksia ehkäisevää terveys- ja hygieniatietoa vuoristoyhteisöissä. Tietoa jaetaan yleisimmistä sairauksista ja niiden ehkäisystä, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä kuukautishygieniasta. Ohjelmassa rakennetaan myöhemmin myös vesijärjestelmiä sekä vessoja puhtaan veden saamiseksi ja hygienian parantamiseksi. Kuukautishygieniatiedon levittäminen ja koulujen asianmukaiset wc-tilat helpottavat tyttöjen koulunkäyntiä. 
 
Lisäksi Punainen Risti suuntaa varansa yhteisöperustaiseen terveyshankkeeseen Myanmarissa. Hanke parantaa yhteisöjen joustokykyä muun muassa terveyteen, veteen ja sanitaatioon keskittyvillä toimenpiteillä. Hankkeen aikana yhteisöissä ja alueen kouluissa annetaan terveyskasvatusta, joka keskittyy tärkeimpiin terveysongelmiin, kuten lisääntymis- ja äitilapsiterveyteen sekä tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn. Erityisesti kouluissa painotetaan käsienpesun ja käymälöiden käytön tärkeyttä. Lisäksi terveyshankkeen kohdealueella toimivat Punaisen Ristin vapaaehtoiset koulutetaan terveyskasvatuksen pääteemoista, ensiavusta ja vapaaehtoistyöstä. Heitä myös ohjataan tunnistamaan ongelmatilanteita ja toimimaan niiden ratkaisemiseksi. 
 

 

Suomen UNICEF ohjaa Nenäpäivävarat WASH vesi- ja sanitaatio -ohjelman tukemiseen Ugandassa. Varoilla rakennetaan lapsiystävällisiä vessoja ja käsienpesupisteitä kouluihin ja terveysasemille. Samalla paikallisia yhteisöjä, terveyskeskusten henkilökuntaa sekä lapsia opastetaan hyvän hygienian tärkeydestä sekä vesipisteiden ja käymälöiden ylläpidosta. Tavoitteenamme on tehdä kouluista ja terveyskeskuksista lapsille terveellisiä ja tasa-arvoisia paikkoja.

 

 

Suomen Lähetysseura käyttää Nenäpäivän varat kolmeen eri hankkeeseen Nepalissa.

Hankkeista ensimmäisessä keskitytään lasten koulumielenterveyteen. Tarkoituksena on motivoida ja neuvoa vanhempia sekä opettajia toimimaan niin, että lasten hyvinvointia ja kehitystä kannustetaan. Lisäksi lapset saavat psykologista tukea, apua elämänhallintaan sekä tarvittaessa terveysammattilaisten apua. Lopullisena tavoitteena on, että valtion koulussa olisi vähitellen tarjolla mielenterveysneuvontaa. Hankealueena on Salyanin, Kailalin, Gorkhan ja Rasuwan läänit.
 
Toisessa Nepalin hankkeessa kehitetään Kham Magar -kielisiä perusopetuksen materiaaleja ja opetusta, jolloin lapset voivat oppia lukemisen ja laskemisen alkeet omalla äidinkielellään. Vähitellen mukaan otetaan nepalinkieli rinnakkaiseksi opetuskieleksi niin, että ala-asteen päättyessä lapset pystyvät opiskelemaan sillä. 
 
Kolmannessa Nepalin hankkeessa tuetaan Dhadingin vuoristokylissä äitien naisryhmiä. Näiden ryhmien kautta lasten hyvinvointi paranee. Ryhmissä äidit omaksuvat uutta tietoa ravinnosta, terveydestä ja hygieniasta. Tietoa välitetään myös lapsille. Lapsikuolleisuus, lapsiavioliitot, vammaisten lasten syntyminen ja äitiyskuolemat vähenevät hankkeen ansiosta.