Kirkon Ulkomaanapu: ”Koulutus rakentaa uskoa tulevaisuuteen”

07.11.2018
Perheensä mukana Syyriasta sotaa paennut Reda Al Mohammad, 15, opiskelee englantia Nenäpäivän tuella Kirkon Ulkomaanavun toimintakeskuksessa Itä-Ammanissa Jordaniassa.

Al Nuzhan toimintakeskuksessa Itä-Ammanissa on yhdessä luokassa meneillään ensiapukurssi, toisessa kännykänkorjauskurssi ja kolmannessa englannintunti.

Reda Al Mohammad, keskittyy kirjoittamaan englanninvihkoonsa. Vapaa-ajallaan hän pelaa mielellään Xboxilla esimerkiksi jalkapalloa. Redan elämä vaikuttaa päällisin puolin tavallisen 15-vuotiaan pojan elämältä. Hän on kuitenkin kokenut paljon ikäisekseen. 

Perheen koti Daraan alueella Syyriassa tuhoutui ja isä haavoittui luodeista. Reda pakeni perheensä Syyrian sotaa Jordaniaan, kun hän oli yhdeksänvuotias. Perhe elää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n maksamalla avustuksella. Reda opiskelee Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimintakeskuksen kurssilla englantia. Hän kehuu opettajaa, koska tämä kertaa asioita useamman kerran, jolloin oppii paremmin kuin koulussa. Redan isä tekee tilapäisiä sepän töitä, kun sattuu niitä löytämään.

Syyrian sota on yksi aikamme suurista konflikteista, rajojen yli sotaa pakoon on lähtenyt 5,6 miljoonaa ihmistä. Konfliktien ohella äärimmäinen köyhyys estää monissa maissa lapsia ja nuoria pääsemään kouluun sekä elämään turvallista ja täysipainoista elämää. Äärimmäinen köyhyys, eli niiden ihmisten määrä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,9 dollarilla päivässä, puolittui maailmassa vain neljännesvuosisadassa 1990–2015. Köyhyys on kuitenkin moniulotteinen ilmiö, eikä katso vain käytössä olevaa rahaa, vaan myös esimerkiksi mahdollisuutta käydä koulua ja saada terveyspalveluja. Ja sitä, ettei köyhyys rajoita elämää, estä nuorta kasvamasta parhaaksi versioksi omasta itsestään.

Yli 5000 lasta ja nuorta osallistui koulutukseen erilaisissa taidoissa KUA:n Jordanian ohjelmassa vuosina 2015–2017 ja työ jatkuu. KUA toimii Za’atarin ja Azraqin pakolaisleireillä ja isäntäyhteisöissä eri puolilla Jordaniaa. Jordaniaan saapuneista Syyrian pakolaisista noin kymmenesosa asuu leireillä ja suurin osa muualla maassa isäntäyhteisöissä.

Koulutus vahvistaa nuorten omia kykyjä jatkaa opiskelua ja kasvaa aikuisiksi. Tietotekniikan, englannin, maatalouden, käsitöiden tai kännyköiden huollon opiskelyn lisäksi KUA on järjestää vapaa-ajan toimintaa ja psykososiaalista tukea. Za’atarin pakolaisleirillä KUA:n sirkuskoulusta on tullut mieluisa paikka monelle pakolaisnuorelle ja lapselle. Pakolaisten itsensä joukosta koulutetut ohjaajat ovat harrastamisen ohella turvallisia aikuisia, joiden kanssa voi puhua mieltä askarruttavista asioista. Normaalit rutiinit ja opiskelu auttavat selviytymään päivästä toiseen karuissa oloissa. Harrastukset merkitsevät paljon lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. 

Koulutus on yksi tärkeimmistä asioista, mitä vanhemmat toivovat lapsilleen pakolaisleirillä tai luonnonkatastrofin jälkeen. Silti humanitaarisesta rahoituksesta alle kaksi prosenttia käytetään YK:n humanitaarisen avun toimisto OCHA:n mukaan koulutukseen. KUA:n Nenäpäivän tuella tarjoama toiminta tukee nuorten opiskeluvalmiuksia, työllistymismahdollisuuksia ja yleistä hyvinvointia. Moni kansainvälisen tietokoneajokortin suorittanut nuori on löytänyt pakolaisleirillä töitä järjestöistä.

KUA tukee Nenäpäivävaroin myös nuorten ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta Ugandassa Rwamwanjan pakolaisasutusalueella. Peräti 95 prosenttia ammattikoulutuksen käyneestä nuorista on perustanut yrityksen tai löytänyt työpaikan, jolla he pystyvät elättämään itsensä.

Lasten ja nuorten tukemisen lisäksi Nenäpäivässä hienoa on myös se, että yhdeksän järjestöä tekee yhteistyötä toistensa ja Ylen kanssa. Ihmisiä eri maissa ja järjestöissä yhdistää useampi asia kuin erottaa. Syyrialaisen Redan tulevaisuuden toiveena on opiskella lääkäriksi tai insinööriksi, niin kuin monen suomalaisenkin nuoren. 

Haluamme tukea Redan kaltaisia lapsia ja nuoria, jotta heillä on mahdollisuus tulla yhteiskunnan täysivaltaisiksijäseniksi ja rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Jouni Hemberg
toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös Jarkko Tammisen ajatuksia kuvausmatkasta Jordaniaan.

 

Nenäuutiset